– Saapui ensimmäisten puiden joukossa mannerjään sulamisen jälkeen.
– Yksi Suomen yli 20 pajulajista. Raidan lisäksi muita Suomessa kasvavia puumaisia pajuja ovat halava ja mustuvapaju.
– Viihtyy parhaiten tuoreissa kangasmetsissä ja vesistöjen varsilla. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat niityt, kedot ja metsäreunojen aurinkoiset kasvupaikat.
– Ei erityisen vaatelias maaperän suhteen. Kestää pakkasta mutta on hallanarka keväällä ja syksyllä. Pinnalliset juuret mutta kuitenkin myrskynkestävä.
– Tavallisimmin pensasmainen kasvutapa mutta voi saavuttaa lähes 20 metrin korkeuden. Haaroittuneiden puiden tyvet voivat olla jopa yli 5 metriä ympäryysmitaltaan. Elää vain harvoin yli 60-vuotiaaksi.
– Puuaines on vaalean punertavaa, sydänpuu vaaleanpunainen. Pehmeää ja kevyttä raitaa käytetään hienoihin veistotöihin.
– Oksien kärjet kuolevat normaalisti joka vuosi. Syksyllä pikkuoksia irtoaa spontaanisti, mikä saa aikaan rungon haarautumisen.
– Raidan lehtiä, kuorta ja puuta hyödyntävät monet eri kasvit ja eläimet. Aikainen kukinta on tärkeä mehiläisille ja kimalaisille.
– Kuori sisältää paljon parkkihappoja sekä salisiinia, jota on ennen käytetty kuumelääkkeenä.
– Raitoja latvottiin karjan rehuksi.