Vuorijalava, Ulmus glabra

 

 

 

– Saapui lännestä Suomeen kynäjalavaa myöhemmin.
– Luontaisina kasvavia puita arviolta vain n. 2000, luontaiset jalavaesiintymät rauhoitettuja.
– Viihtyy parhaiten kosteilla savipitoisilla multamailla, joilla on myös kalkkivaikutusta.
– Kasvupaikkoina lämpimät lehtorinteet, rehevät puronvarret ja kallioiden alustat.
– Paalujuurensa ja laajan pintajuuristonsa ansiosta jalava kestään hyvin myrskyjä. Kestää varjostusta melko hyvin ja on suhteellisen kylmänkestävä.
– Voi kasvaa 30 metriä korkeaksi ja elää jopa 500-vuotiaaksi. Tammisaaren Ramsholmenissa kasvaa tiettävästi Suomen pisin kotimainen lehtipuu, vuorijalava, jonka pituus on 38,5 m ja ympärysmitta 251 cm.
– Manto on kellertävä ja sydänpuu tummanruskeaa. Puuaines on kovaa, sitkeää ja hyvin lahonkestävää. Sitä käytetään mm. erityisen kauniiden huonekalujen viilutuksiin. Tavallinen puistojen ja puistokäytävien reunuspuu.
– Lontoossa rakennettiin 1600-luvun alussa jalavasta maanalainen putkisto. Kun putket 1930-luvulla kaivettiin esiin, ne todettiin täysin toimiviksi ja lahonkoskemattomiksi.
– Jalavien vakavin tauti on mantokuoriaisen levittämä jalavatauti, joka on 1900-luvulla tehnyt suurta tuhoa Euroopan ja Amerikan jalavametsissä ja istutuksissa. Taudin esiintumistä Suomessa ei tarkkaan tunneta.

 

Tärkeitä ominaisuuksia: Entisaikojen käyttötarkoituksia: Nykyajan käyttötarkoituksia:Heikkouksia:
Lahonkestävä
Kova – sitkeä
Ulkonäkö
Huonekalut
Pyörien akselit
Myllynrattaat
Pyörien puolapuut
Kölipuut
Huonekalut
Veistotyöt
 

 

 

Kirjoittaja: Skogssällskapet
Lähde: SkogsSverige Svenska Trädslag.