Mongolian ensimmäiset metsänhoitosuositukset Tapiolta

07.12.11

Tapio on kehittänyt Mongolian ensimmäiset metsänhoitosuositukset yhteistyössä paikallisten metsäalan asiantuntijoiden kanssa. Käytännön metsänhoitoa palvelevat metsänhoitosuositukset laadittiin osana FAO:n hallinnoimaa hanketta, joka tähtää Mongolian metsäalueiden suojelun sekä osallistavan luonnonvarasuunnittelun kehittämiseen.

– Mongoliaan liitetään yleensä ensimmäisinä Tšingis-Kaani, aroniityt ja Gobin aavikko, mutta suuren maan pohjoisosaan mahtuu myös noin 11 miljoonaa hehtaaria metsää. Noin puolet Suomen metsäalasta käsittävällä havumetsäalueella kasvaa yli miljardi kuutiometriä puuta. Mongolian havumetsissä kasvaa muun muassa siperianlehtikuusi ja myös kotoinen mäntymme, kertoo Tapion ruotsinkielisen yksikön päällikkö Johnny Sved.

Mongolian metsät ovat valtion omistamia, mutta paikalliset metsänkäyttöryhmiksi (Forest User Group) jakautuneet yksiköt voivat hakea vuokraoikeutta metsiin. Yleensä noin 15 perheestä koostuvat metsänkäyttöryhmät saavat käyttöoikeuden noin 500 hehtaarin metsätilaan. Pienyksiköt ovat melko tuore käsite Mongoliassa ja FAO on tukenut joidenkin ryhmien toimintaa. Ryhmille on annettu eväitä hallintoon sekä toiminnan suunnitteluun. Organisointi metsänkäyttöryhmiin on lisännyt mongolialaisten mielenkiintoa metsiä kohtaan ja parantanut niiden tilaa vähentämällä laittomia hakkuita ja metsäpaloja.

Mongolian metsissä on potentiaalia

– Mongoliassa metsänhoitoon haluttiin kehittää yksinkertaiset ja helposti ymmärrettävät metsänhoitosuositukset, joita on helppo toteuttaa. Maaliskuussa 2011 vierailin Mongoliassa suunnittelemassa metsänhoitosuosituksia yhdessä Mongolian teknisen yliopiston professorin Badarchiyn Samboon kanssa. Lisäksi suositusten laadintaan sisältyi paikallisten metsäammattilaisten haastatteluja sekä kenttämatkoja, joilla tutustuttiin Mongolian metsiin maan pohjoisosissa, Sved kertoo.

– Metsänhoitosuosituksia kehitettiin todella positiivisessa hengessä, kaikki olivat valmiita jakamaan tietämystään ja kokemuksiaan suositusten aikaansaamiseksi. Myös paikalliset metsänkäyttöryhmät ottivat minut avosylin vastaan ja esittelivät toimintatapojaan metsätaloudessa. Ryhmät ovat oppimishaluisia ja kävi selvästi ilmi, että ryhmissä on riittävästi kiinnostusta ja kykyä toimia uusien suositusten mukaisesti paikallisten metsäammattilaisten avustuksella.

Suomalaiset kokemukset sovitettuina Mongolian oloihin

On selvää, että Mongolian metsien potentiaali on selvästi aliarvioitu. Sved arvioi, että panostamalla oikeaan metsänhoitoon ja metsäpalojen torjuntaan nykyinen, vajaan miljoonan kuutiometrin kasvu vuodessa voidaan moninkertaistaa. Samanlaista kehitystä olemme myös nähneet Suomessa toteaa Sved, joka vastaa Tapiossa Hyvän metsänhoidon suositusten kehittämisestä.

Mongolian ensimmäisissä metsänhoitosuosituksissa on sovellettu kokemuksia suomalaisesta metsänhoidosta. Kun uutta tietoa saadaan mongolialaisesta metsäntutkimuksesta, suosituksia on hyvä kehittää eteenpäin. Maastonkestävälle paperille painetut suositukset kulkevat nyt helposti metsässäkin taskussa mukana.

– Jos haluat tarkistaa jotakin, tieto on kätevästi saatavilla. Tuntuu hyvältä pitää kädessään yhteistyömme tulosta. Yhteistyö Mongolian ja Suomen välillä jatkuu metsätalouden kehittämisessä. Seuraavaksi tarkoituksena on vahvistaa Mongolian metsäntutkimusta, Sved sanoo.

Lisätietoja:
Ruotsinkielisen yksikön päällikkö Johnny Sved, puh. 020 772 9205, etunimi.sukunimi@tapio.fi

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006