Puustoisten perinneympäristöjen pinta-ala tulisi kaksinkertaistaa
04.09.12
Puustoisilla perinneympäristöillä on tärkeä merkitys metsien monimuotoisuudelle ja niiden pinta-ala pitäisikin Suomessa kaksinkertaistaa nykyisestä noin 15 000 hehtaarista 30 000 hehtaariin. Puustoisia perinneympäristöjä avoimina pitänyt metsälaidunnus on harvinaistunut, mutta se tekee nyt paluuta osana luonnon- ja maisemanhoitoa.Monen metsänomistajan maalla on luonnoltaan ja kulttuurihistorialtaan arvokkaita puustoisia perinneympäristöjä, joita kannattaa palauttaa laitumiksi. Puustoisen perinneympäristön tunnistaa vanhojen ja oksaisten lehti- ja havupuiden perusteella, vaikka nuorempi puusukupolvi muutoin peittäisi laidunnuksen jäljet.
Luonnon- ja maisemanhoidolle on tarvetta, sillä laidunnuksen loputtua alueet ovat alkaneet kasvaa umpeen. Maiseman hoito perinteikkäin keinoin houkuttelee nykyajan metsänomistajia yhä useammin. Yhtenä syynä ovat laidunmaisemat, jotka avautuvat puistomaisina metsäisessä maisemassa.
Oman metsän kulttuurihistoriaa
– Kunnostuksen ja hoidon ansiosta metsänomistaja saa arvokkaan kohteen, joka jatkaa ylisukupolvista metsän monikäytön jatkumoa. Alueesta voi tulla mieluisa asuin- tai virkistäytymispaikka tai suvun pyhä paikka. Metsälaitumet kaskimaineen, hakamaat ja lehdesniityt sisältävät tarinan entisajan elinkeinoista.
Tänä päivänä niiden arvot perustuvat luonnon monimuotoisuuteen, kulttuurihistoriaan ja metsän monipuoliseen käyttöön, kertoo ympäristöasiantuntija Maria Lindén Tapiosta.
Puustoiset perinneympäristöt ovat yksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn elinympäristötyypeistä. METSOn tavoitteena on varmistaa, että Suomessa kasvaa jatkossakin sellaisia metsiä, joissa myös uhanalaiset ja taantuneet eliölajit voivat elää.
Maisema avartuu ja luonto monipuolistuu
Umpeenkasvaneen perinneympäristön kunnostusvaiheessa raivataan pensaikkoa ja vesakkoa sekä poistetaan liian tiheässä kasvavia puita. Kunnostusvaiheessa säästetään luonnolle arvokas eli ikärakenteeltaan vaihteleva ja lajistoltaan monipuolinen puusto.
– Puustoiset perinneympäristöt ovat erittäin tärkeitä koti- ja elinympäristöjä kääville, hyönteisille ja linnuille, sanoo vanhempi tutkija Harri Tukia SYKEstä. Kunnostuksen jälkeen puustoista perinneympäristöä hoidetaan laiduntamalla.
Laidunnuskustannuksiin on saatavissa tukea maatalouden ympäristötuen erityistuista, jotka ovat osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille 2007–2013. Tietoa kohteen monimuotoisuuden arviointiin sekä kunnostuksen ja hoidon suunnitteluun on tarjolla maanomistajille ProAgrioissa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa sekä Suomen metsäkeskuksessa.
Lisätietoja:
Ympäristöasiantuntija Maria Lindén, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 040 032 7159
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
Päivitetty: 02.11.11