Skriv ut
Kotimaiselle luonnonlaidunlihalle kehitetään kriteerejä
14.11.12
Suomalaisten kauppojen tiskeiltä voi tulevaisuudessa ostaa korkeatasoista sertifioitua luonnonlaidunlihaa. Ruotsissa sitä myydään vuosittain jo noin 400000 kiloa. WWF Suomi ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio kehittävät parhaillaan yhdessä eläintuottajien kanssa ekologisesti kestäviä kriteerejä luonnonlaidunlihan tuotannolle.Luonnonlaidunlihan tuotanto hyödyttää kaikkia osapuolia: uhanalaiset perinneympäristöt elpyvät, eläimet saavat laiduntaa vapaana, tuottaja voi saada lihastaan paremman hinnan ja kuluttajan on mahdollista valita tuote, jolla on positiivisia ympäristövaikutuksia. WWF ja Tapio järjestivät keskiviikkona 14. marraskuuta Helsingissä seminaarin, jossa kerättiin kehittämisehdotuksia Suomen luonnonlaidunlihakriteerien laatimiseksi.
– Laiduntaminen luonnonympäristössä on yksi harvoista ruoantuotantotavoista, jotka parantavat luonnon monimuotoisuutta. Sen avulla voidaan pelastaa katoamassa olevia perinneympäristöjä, kuten niittyjä ja hakamaita, ja niillä asuvia uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Laiduntaessaan perinneympäristöissä eläimet estävät näiden arvokkaiden alueiden umpeen kasvamisen ja häviämisen, kertoo metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF Suomesta.
Paitsi perinneympäristöt, myös eläimet ja ihmiset hyötyisivät toimivasta ja uskottavasta luonnonlaidunlihan kriteeristöstä.
– Laiduntaminen on esimerkiksi naudoille luonnollista ja lajinmukaista elämää. Luonnonlaitumilla tuotettu liha on korkealuokkaista ja tuottaja voi saada siitä paremman hinnan. Kuluttajalle sertifioitu luonnonlaidunliha puolestaan tarjoaisi luotettavan, ympäristöä hyödyttävän vaihtoehdon, listaa eläintenhoitaja Jukka Tobiasson. Hän on mukana työryhmässä, joka tekee pohjatyötä kriteeristön luomiseksi. Tänä syksynä perustetussa kahdeksanhenkisessä työryhmässä on edustajia WWF Suomesta, Suomen Lammasyhdistyksestä ja Pihvikarjaliitosta.
Länsinaapurissa hyviä kokemuksia
Ruotsin markkinoilla sertifioitua luonnonlaidunlihaa (naturbeteskött) on ollut tarjolla jo kymmenen vuoden ajan.
– Ruotsissa myydään vuosittain noin 400000 kiloaluonnonlaidunlihaa suurimmaksi osaksi yksityisille kuluttajille ICA-ketjun liikkeissä. Lisäksi sitä tarjotaan huippuravintoloissa esimerkiksi Tukholmassa, mutta toisaalta myös monet kunnat käyttävät luonnonlaidunlihaa kouluissa ja hoitolaitoksissa, kertoo kansallinen koordinaattori Anna Jamieson WWF Ruotsista.
Suomen kriteeristöä pohdittaessa otetaan huomioon muun muassa olemassa oleva lainsäädäntö ja tukiehdot, laidunajan pituus, luonnonlaidunten osuus laidunalasta ja rehun kotimaisuusaste. Luonnonlaidunlihasta ei kuitenkaan haluta tehdä kilpailijaa luomulihalle.
– Luonnonlaidunlihan kriteeristöllä turvataan luonnon monimuotoisuutta. Se ei ota kantaa elintarvikkeiden valmistukseen, varastointiin eikä kauppaan, täsmentää metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta.
Lisätietoja:
Metsäasiantuntija Panu Kunttu, WWF Suomi, 050 305 5086, panu.kunttu@wwf.fi
Kriteeristötyöryhmän jäsen Jukka Tobiasson,0400 127 686, jukka.tobiasson@parnet.fi
Kansallinen koordinaattori Anna Jamieson, WWF Ruotsi, +46 76 765 77 40, anna.jamieson@wwf.se (haastattelut ruotsiksi tai englanniksi)
Metsäasiantuntija Airi Matila, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio,040 779 2258, airi.matila@tapio.fi
Lisää tietoa luonnonlaiduntamisesta on WWF:n ja Tapion metsälaidunhankkeen verkkosivulla www.metsalaidun.fi.