Hiilivarastojen suojelu

• Hiilivaraston suojelu on sitä tärkeämpää, mitä suuremmasta hiilivarastosta on kyse. Suomen metsien suurimmat hiilivarastot ovat turve ja kangasmetsien maaperä.
• Metsien hiilivarastojen hallinnan periaatteet ovat yksinkertaiset. Varastot pysyvät ennallaan, jos hiiltä virtaa varastoon yhtä paljon kuin sieltä ulos. Varastot kasvavat, jos hiiltä alkaa virrata varastoon enemmän kuin sieltä ulos; päinvastaisessa tapauksessa varastot pienenevät.

Mitä suuremmasta hiilivarastosta on kyse, sitä tärkeämpää sen suojelu on. Pienikin suhteellinen hupenema suuressa varastossa aiheuttaa suuret hiilidioksidipäästöt ilmakehään. Suomen metsien suurimmat hiilivarastot ovat soiden turve ja kangasmetsien maaperä. Jos turpeen hiilivarat pienenisivät 10 %, vapautuisi ilmaan yhtä paljon hiiltä kuin maamme hiilidioksidipäästöistä 30 vuodessa.

Sama suhteellinen vähennys kangasmetsien maaperän hiilivaroissa vastaa yli seitsemän vuoden hiilidioksidipäästöjä, mutta puuston hiilivaroissa vain neljän vuoden päästöjä ja puutuotteiden hiilivaroissa kolmen kuukauden päästöjä.

Kangasmetsien maaperän hiilivarojen suojelemiseksi karikevirta maahan olisi pidettävä entisellään ja vältettävä toimia, jotka kiihdyttävät orgaanisen aineen hajoamista maassa. Maaperän hiilivaraston kannalta on siis tärkeää, että metsät pysyvät elinvoimaisina ja tuottavat kariketta entiseen tapaan. Kokopuun ja hakkuutähteiden korjuu bioenergiakäyttöä varten vähentää maahan tulevan karikkeen määrää, mikä voi johtaa maaperän hiilivarojen hupenemiseen jopa.

Hakkuutähteiden korjuu voi silti olla ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta edullista, jos hakkuutähteitä polttamalla voidaan vähentää fossiilisen hiilen käyttöä energialähteenä. Maanmuokkaus kiihdyttää hiiliyhdisteiden hajotusta maassa, mutta myös uuden puusukupolven kasvuun lähtöä ja kariketuotannon elpymistä päätehakkuun jälkeen. Maanmuokkauksen kokonaisvaikutusta maaperän hiilivaroihin ei vielä tiedetä.