Saarni, Fraxinus excelsior

- Saarni lukeutuu jaloihin lehtipuihin. Saarni on kaunis puu, jolla on korkealle kaareutuva, melko harva latva ja selvästi ylöspäin kurottava oksisto.
- Yksi vaativimmista kotimaisista puulajeista.
- Saarni on yleisin Lounais-Saaristossa, sisämaassa kasvupaikkoina viljavat korpimaat.
- Maaperän tulisi olla syvä, kalkki- ja savipitoinen ja alueella tulee olla liikkuva pohjavesi. Saarni vaatii paljon valoa. Se kestää pakkasta mutta on hallanarka.
- Saarnen juuret ulottuvat laajalle alueelle ja kosteassa maaperässä ovat hyvinkin pinnalliset. Työntää herkästi kantovesoja.
- Lehdet puhkeavat saarneen puistamme viimeisenä vasta kesäkuun alussa ja se karistaa ne ensimmäisenä.
- Pohjassa kasvaa 3-haarainen puu, jonka rungon ympärys on ennen haaroittumista 530 cm ja pituus 33 m.
- Puuaines on sitkeää ja kovaa, keltamantoista. Sydänpuu on vaaleanruskea.
- Saarnesta tehdään esim. lentokoneenosia, viilua, kirveenvarsia, urheiluvälineitä, jääkiekkomailoja, keihäitä, airoja ja koneiden osia. Saarnea käytetään myös polttopuuna ja kuitupuuna.
- Ravinteikkaat lehdet maatuvat erinomaiseksi mullaksi, missä monet pienet kotilot viihtyvät. Saarni on yksi harvoista jaloista lehtipuista, joita jänis ei mielellään syö.
- Ruotsissa saarnea kutsutaan kuningaspuuksi, sillä sen lehdet "tulevat viimeisinä ja lähtevät ensimmäisinä".
- Viherrakentamisessa käytetään yleisesti talvenkestoltaan parempaa punasaarnea (F. pennsylvanica).
| Tärkeitä ominaisuuksia: | Entisaikojen käyttötarkoituksia: | Nykyajan käyttötarkoituksia: | Heikkouksia: |
| Sitkeä Kova Taipuisa | Työkalujen varret Heittoaseet Pyörät Pyörien puolapuut Satulat Vuoraukset | Työkalujen varret Urheiluvälineet Huonekalut | Hikkori ja muut vastaavat materiaalit ovat syrjäyttäneet saarnen |

Kirjoittaja: Skogssällskapet
Lähde: SkogsSverige Svenska Trädslag.

Tulosta