Kontortamänty, Pinus contorta

 

 

– Kontortamänty on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se kasvaa luontaisesti mantereen länsiosissa, Alaskasta Kaliforniaan.
– Ensimmäiset puut istutettiin Elimäelle Mustilaan 1910.
– Vanha metsäammattilaissukupolvi tuntee puun nimellä murraynmänty.
– Neulaset ovat vihreämmät ja pidemmät kuin kotoperäisellä männyllä. Tummanharmaa kaarna muistuttaa paljon kuusta.
– Kävyistä osa on serotiinisia ts. säilyvät puussa vuosikausia aueten vasta korkeassa lämmössä esim. metsäpaloissa.
– Suomessa kontortamäntyä viljelty reilun 10 000 hehtaarin alueella, eniten 1970-luvulla. Ruotsissa kontortamäntymetsien pinta-ala on noin 500 000 ha, istutusmetsät lähinnä Norrlannissa ja Sveanmaan luoteisosissa.
– Metsänhoidossa sen etuja ovat nopea kasvu nuorena, erityisesti taimivaiheessa. Puun kasvu hidastuu jo ennen 50 vuoden ikää. Suurin puu lienee Punkaharjulla kasvava 29-metrinen yksilö.
– Menestyy Etelä-Lapissa saakka.
– Muiden vierasperäisten puulajien tapaan kontortamännyn käyttö voisi olla perusteltua vain erikoistapauksissa ja vaatii aina pitkäaikaisen koeviljelyn mm. sopivien siemenalkuperien löytämiseksi.

 

Tärkeitä ominaisuuksia: Entisaikojen käyttötarkoituksia:Nykyajan käyttötarkoituksia: Heikkouksia:
Monikäyttöinen
Pitkäsyinen
Rakennuspuutavara
Paperimassa
Huonekalut
Rakennuspuutavara
Paperimassa
Heikompaa kuin yhtä tiivis mäntypuu. Usein käyrärunkoinen.

 

Kirjoittaja: Skogssällskapet
Lähde: SkogsSverige Svenska Trädslag.
Päivitetty: 04.01.08
-->